3. STRESSI HALLINTAAN

• Sopiva määrä rasitusta ja painetta ovat ihmiselle tarpeen

• Oikein mitoitetut haasteet motivoivat, parantavat suorituskykyä ja auttavat löytämään voimavarat

• Eustressi: Eustressi on hyvänlaatuista stressiä - joka on välttämätöntä ihmisen henkiselle kasvulle, kehitykselle ja erilaisten taitojen hallitsemiselle. Ihminen kokee eustressin positiivisena ja nautinnollisena eikä pidä sitä uhkaavana tai pahana. 

• Distressi: Distressi on negatiivista, uuvuttavaa stressiä, jonka ihminen kokee selkeästi pahana ja uhkaavana
• Stressi voidaan jakaa myös suoritusstressiin ja tunnepohjaiseen stressiin. Opiskelu- ja työpaineet ovat tavallisia syitä suoritusstressiin.
  Tunnepohjainen stressi on voimakkaiden kokemusten aiheuttama, elämäntilamuutosten ja kriisien aiheuttama stressi
• Keho reagoi stressiin; aivojen antaman hälytyskäskyn ohjaamina vereen erittyy monia erilaisia stressihormoneja. (adrenaliini nostaa sydämen sykettä, hengitys kiihtyy - ja kortisoli nostaa veren sokeripitoisuutta)
• Tilapäistä stressiä keho kestäää hyvin, ja se voi jopa tehostaa kehon puolustuskykyä tarttuvia tauteja vastaan.
• Pitkittynyt stressi ilmenee fyysisinä oireina kuten ruokahaluttomuutena, kuluttaa energiavarastoja ja hidastaa ruuansulatusta.
  
  Fyysiset stressioireet: päänsärky, korkea verenpaine, hikoilu
  Psyykkiset oireet: hermostuneisuus, väsymys, levottomuus, ahdistuneisuus
  Sosiaaliset oireet: ärtynyt käytös, eristäytyminen
  
  
  Stressiä voi hallita monella tapaa; sopiva työmäärä, riittävä lepo, suunnittelu, keskittyminen, voimvavarojen vahvistaminen, monipuolinen ja terveellinen ruokavalio

• Tunnista ajoissa stressi ja uupuminen

Itse koen tietynlaisen stressin mukavana, se motivoi koulutyöhön. Jos on pakko saada joku työ valmiiksi, stressi pakottaa tekemään työn, jotta voi olla sitten huoletta ja työ on tehty.
Joskus stressaaminen menee ylitse, kun juuri ennen nukkumaanmenoa tulee mieleen kaikki mitä pitäisi tehdä, tai mitä pitäisi olla tehty. Tulee mieleen ne asiat, jotka pitäisivät tehdä juuri nyt samantien, mikä saattaa aiheuttaa nukahtamisvaikeuksia. Minun keho reagoi stressiin väsymyksellä ja ärtyneisyydellä. Stressiä lieventää rentoutuminen välillä sekä kavereiden seura. 

Stressi on myös auttaa arvostamaan niitä hetkiä kun ei ole minnekkään kiire ja kaikki työt on tehty. Voi rentoutua täysin, ja se tuottaa mielihyvää.
Stressi on perheessä jakaantunut, sillä jokainen ottaa omalla tavallaan stressin. Minusta luonne vaikuttaa myös stressiin  todella paljon.
 Meillä on firma joka työllistää isoveljeni ja molemmat vanhemmat (äidillä myös toinen työ kunnassa). Äidillä on ollut taipumusta stressaamiseen, mikä johti verenpaineen kohoamiseen. Mutta isällä ja isoveljellä ei ole taipumusta stressata, vaikka tekevätkin aika paljon töitä. He saavat hyvänolon siitä kun työt on tehty ajallaan, ja jos joku jää roikkumaan sen kerkeää tehdä huomennakin. Isoveli veti stressittömänä koko joulukuun, vaikka tekikin 28 päivää putkeen töitä - jolle todellakin nostan hattua. Järjestin sitten hiihtolomalle meille turkin matkan, joten saatiin koko porukka vetää viikon letkeetä!

Itse stressaan välillä koulusta, tulevista ylioppilaskirjotuksista ja koeviikolla stressi pomppoilee huipussaan etenkin jos on vaikeita aineita - paine päästä läpi kaikista, ja helpoista aineista paine saada hyvä numero. Koeviikon loputtua on kuitenkin mukava mennä kavereiden kanssa syömään tai juhlimaan. Joskus myös koirien kanssa pitkän lenkin vetäminen rauhoittaa koeviikon myllerryksen keskellä.

4. VAIKEUKSIA JA SELVIYTYMISEN TAITOJA

• Kriisi on tilanne jota ihminen ei pysty psyykkisesti hallitsemaan
• Kriisit voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään; äkilliset kriisit, kehityskriisit ja elämän kriisit.
  
  Äkillinen kriisi: odotamaton, mieltä järkyttävä tapahtuma. Usein äkilliset kriisit ovat onnettomuuksia, mitä ei voi ennustaa tulevan. Kriisi etenee vaiheittain ja voi aiheuttaa posttraumaattisia stressireaktioita sekä psyykkisiä traumoja.
  
  Kehitys kriisi: kasvaminen, ja erilaiset siirtymävaiheet. Kehityskriisejä voi olla mm murrosikä, lapsen syntymä, vaihdevuodet. Usein kehityskriisi aiheuttaa luopumista jostain aikaisemmasta mutta se voi olla myös iloinen ja odotettu tapahtuma.
  
  Elämänkriisi: on toistuvaa, pitkäaikaista rasitustilaa. Elämänkriisi voi olla jokin krooninen sairaus, perheväkivalta tai masennus. Kriisi etenee hitaasti ja sitä on vaikeaa itse tunnistaa, jatkuessaan pitkään kriisi johtaa fyysiseen tai psyykkiseen sairastumiseen.
  
• Erilaisia kriisin kohtaamisia; shokki-, reaktio-, työstämis- ja uudelleen suuntautumisvaiheet.
  
  Shokkivaiheessa ihminen tarvitsee rauhallista läsnäoloa, ja turvallisuuden tunnetta. Shokissa ihminen voi olla epätietoinen tilanteesta.
  
  Reaktiovaiheessa ihminen tarvitsee kuutentelijaa, joka ymmärtää tunnekuohut. Ihminen voi reagoida raskaasti tapahtumin.
  
  Työstämisvaiheessa tunnekuohut ja ahdistus alkavat helpottaa. Surun läpikäyminen voi olla raskasta.
  
  Uudelleen suuntautumisessa ihminen on päässyt surusta yli ja alkaa saada rohkaisua.
  
• Psyykkinen trauma: Psyykkinen kipu ja stressi on ylittänyt ihmisen henkilökohtaisen sietokyvyn. Se on pitkäaikainen, ja mielenterveyteen liittyvä haitta.
• Posttraumaattiset stressireaktiot: ensimmäiset oireet alkavat tavallisesti muutaman kuukauden päästä tapahtumasta, ja ahdistavat muistikuvat voivat nouta mieleen, ja henkilö elää stressiä uudelleen ärsykkeiden laukaisemana. 
• Masennusta on vaikea tunnistaa, sillä on monimuotoiset oireet. Masennuksessa aivoissa on normaalia vähemmän serotoniinia. Lisäksi aivot tuottavat yleensä enemmä stressihormonia; kortisolia.
  Suomessa masennus on yleinen; joka viides sairastuu jossain elämän vaiheessa. Seurauksena ilo elämästä häviää, ihminen turtuu ja voi rueta itsetuhoiseksi. Apua saa terapiasta,lääkkeistä tai läheisten tuesta.

Postrraumaattisia stressireaktioita on yleensä etenkin sotaveteraaneilla. He ovat olleet sodassa joka on järkyttänyt mieltä, lisäksi heidän kodeissaan on yleesä opetettu olemaan puhumatta asiasta, ja että se olisi vain kestettävä. Pakoputken pamahduskin voi kuulostaa heti veteraanin korvaan granaatilta, mikä aiheuttaa PTSD-oireita. Pienetkin ärsykkeet voivat luoda kuvan sodasta, mikä tapahtuu vain uudelleen ja uudelleen.

Moni kuvailee suomalaisia masentuneeksi kansaksi. Kun kadulla tulee vastaan joku joka hymyilee, tai jopa tervehtii tuntematonta häntä pidetään yleensä heti jotenkin omituisena. Suomalaiset kuvaillaan hiljaisena - ja vetäytyväisinä, on vaikea kanssakäydä suomalaisen kanssa. Kulttuuri voi edistää suomalaisten masentuneisuuta - asioista ''ei saa'' puhua, ja pitää vetäytyä, itse hoitaa omat ongelmansa.
Monet luulevat että eniten suomalaiset tekevät itsemurhaa talvisin/syksyisin kun on pimeää ja masentaa muutenkin. Mutta eniten suomalaiset tekevät itsemurhia keväisin; kun kesä lähenee ja ilma kirkastuu. 

•  Itsemurhien teko laskemassa
• Itsemurhia eniten keväisin

2. ILOA IHMISSUHTEISTA

• Se miten käyttäydymme muita kohtaan on yleensä opittua
• Vanhemmat antavat käyttäytymisellään ja esimerkeillään pohjan ihmissuhteille
• Ihmisen käyttäytyminen muita kohtaan kertoo arvoista ja asenteista
• Ihmissuhteet rakentuvat vuorovaikutustaidoille; yritämme tulla ymmärretyksi ja ymmärtää muita
• Kommunikoimme sanallisen (puhe) ja sanattoman (kehon eleet) viestien avulla.
• Sosioemotionaalinen taito; tunne taidot & sosiaaliset taidot
  tunnetaidot: tunteiden tunnistaminen, tunteiden säätely ja ilmaiseminen, tunteiden ymmärtäminen ja hyödyntäminen
  sosiaaliset taidot: yhteistyötaidot, assertiivisuus, empatia ja vastuullisuus.
  
• Aggressio on tunne joka sisältää paljon voimaa. Se näkyy usein suuttumuksena tai vihana.
  Hallitsematon aggressio; voi purkautua väkivaltana. Joku voi riehua, lyödä toista, hajottaa esineitä jne.
  Tukahdettu aggressio; kääntymys oma kehoa vastaan, kuten olla syömättä tahallisesti, viiltely jne.
  Hallittu aggressio; voi suunnata vihan positiiviseksi voimaksi, sitkeydeksi.

Jokaisen vanhempi opettaa lapsensa käyttäytymään muita kohtaan tietyllä tavalla. Heti lapsesta asti on kerrottu ettei toisen lelua saa viedä, toisia ei saa kiusata eikä haukkua. Vanhemmat voivat antaa myös muita pohjia ihmissuhteille, esimerkiksi minun on helppo saada ystäviä sillä vanhemmat ovat kannustaneet sosiaaliseen kanssakäymiseen minua jo pienestä.
Sosiaalinen taito voi tulla myös luonteesta, mutta vanhemmat minun kohdalla ovat kannustaneet ja lisänneet itsevarmuutta. Muihin tutustumaan vaan rohkeasti, ja siksi en ole useasti ujo uusissakaan tilanteissa missä pitäisi tehdä muiden kanssa esim. ryhmätyötä.

Aggressio ja pelit yhdistetään usein yhteen. On tehty lukuisia tutkimuksia mitenkä väkivaltaiset pelit lisäävät aggressiota. Itse kun on kasvanut kahden isomman sisaruksen kanssa, olen oppinut myös pelaamaan niitä ns. väkivaltaisia pelejä, kuten sotapelejä. Enkä koe itseäni sen aggressiiviseksi.

Riippuu tietenkin, kuinka paljon pelaa. Joskus on tullut iltaa istuttua isoveljen ja hänen kavereiden kanssa pienenä ja pelattua jos minkälaista peliä, mutta en ole montaa tuntia putkeen istunut ja vaan pelannut.

•  artikkeli videopeleistä ja aggressiosta

1. AIKUISTUMISTA JA ARJEN ARVOJA

• Lapsuus selvästi muuttunut; leikit vähentyneet, tietokonepelit lisääntyneet, ''aikuisuus'' muodikasta
• Nuoruus venynyt; pidentyneet opiskeluajat, pätkätyöt, kalliit asunnot
• Aikuistuminen pelottavaa; vastuu, työ, paikoilleen jämähtäminen

Lapsuus aika koetaan elämän parhaimpana aikana koska sinusta vastaa joku muu henkilö, ja itse ei tarvitse kuin leikkiä ja kokea. Lapsuus jää nykyään lyhyeen sillä media painottaa lapsista tulemaan yhä aikaisemmin nuoria. Lasten vaatteiden tulee olla trendikkäitä ja muodikkaita. Lapsille suunnataan todella nuoreja ja erilaisia meikkejä ja näin luodaan samalla ulkonäkö painetta. Yhteenkuuluvuutta lisää esim. meikkaaminen mutta jotkut voivat kokea itsensä ulkopuoliseksi ja tulla syrjityksi sen takia, kun ei halua tulla nuoreksi niinkään nopeasti. 

Kokoajan vain nuorempana saadaan jo puhelin käyttöön, mikä on ensimmäinen askel netin ihmeelliseen maailmaan. Puhelimen täytyy olla älypuhelin, kosketusnäyttö tai muuten uutuutta. Minä sain ensimmäisen puhelimen viitosluokalla joka oli vanha, millä opeteltiin pikkuhiljaa puhelimen käyttöä. Puhelin lähti myös pois laskun oltua hiukan liian suuri :-D Nettiin ei ollut mahdollisuus päästä kun tietokoneelle, johon minulle oli vedetty aika rajat.

 kuvassa H&M lastenvaatteita, jotka voisivat sopia vanhemmallekkin. Lasten vaatteiden tulisi olla mukavia, sopivia erilaisiin pihaleikkeihin ja erilaisiin keleihin.

Nuoruus on fyysisten,psyykkisten ja sosaalisten kehityksen muutoksia. Oma keho muuttuu kokoajan, ajattelumaailma laajenee (edes vähän) ja kavereiden merkitys kasvaa.
Oma identiteetti vahvistuu kokoajan, jota voi kokeilla esim. eri pukeutumistyyleillä ja hakea tukea vertaisryhmästä. Itseään verrataan muihin todella paljon. Aikuistuessa oma identiteetti vahvistuu ja muihin vertaileminen vähenee.

Nuoruuteen kuuluu myös kova halu itsenäistyä, ei olla niin riippuvainen vanhemmista. Nuori haluaisi kantaa vastuuta, mutta vanhempien tulee olla varma pystyykö nuori siihen.

Ikätovereiden merkitys kasvaa, joka voi kohdistaa sosiaalisia paineita - täytyy tulla hyväksytyksi. Moni sortuu paineiden alla käyttäytymään erilailla mitä normaalisti käyttäytyisi. Aikustuessa omat käsitykset itsestä ovat tärkeämpiä kuin muiden. Pitää itse hyväksyä itsensä, sitten vasta muiden.
Nuoruudessa 'pitää' kokea kaikki ensikertaa; rakastua, pettyä, tehä kaikkea hullua, olla vähän tyhmä ja ennen kaikkea nauttia elämästä kun ei tarvitse vielä juurikaan vastuuta teoistaan kantaa.

Aikustuessa myös arvot ja moraali selkeytyy. Omia arvoja (eli niitä joita pitää tärkeinä) aletaan pohtia. Samalla myös yhteiskunnan arvoja voi kritisoida.
Itselle ennen tärkeitä arvoja olivat muiden hyväksyntä, vapaa-aika ja kaverit. Nykyään arvot ovat muuttuneet ja niitä on enemmän; mm. perhe, ystävät, opiskelu, läheisyys jne. Kun aikuistuu niin musta-valkoinen ajattelutapa vähenee, ja alkaa ajatella maailmaa vähän isommilla kiikareilla. Ajattelu ei ole enää niin suppeaa, lisäksi teiniän 'angstaaminen' on jäänyt pois.