3. STRESSI HALLINTAAN

• Sopiva määrä rasitusta ja painetta ovat ihmiselle tarpeen

• Oikein mitoitetut haasteet motivoivat, parantavat suorituskykyä ja auttavat löytämään voimavarat

• Eustressi: Eustressi on hyvänlaatuista stressiä - joka on välttämätöntä ihmisen henkiselle kasvulle, kehitykselle ja erilaisten taitojen hallitsemiselle. Ihminen kokee eustressin positiivisena ja nautinnollisena eikä pidä sitä uhkaavana tai pahana. 

• Distressi: Distressi on negatiivista, uuvuttavaa stressiä, jonka ihminen kokee selkeästi pahana ja uhkaavana
• Stressi voidaan jakaa myös suoritusstressiin ja tunnepohjaiseen stressiin. Opiskelu- ja työpaineet ovat tavallisia syitä suoritusstressiin.
  Tunnepohjainen stressi on voimakkaiden kokemusten aiheuttama, elämäntilamuutosten ja kriisien aiheuttama stressi
• Keho reagoi stressiin; aivojen antaman hälytyskäskyn ohjaamina vereen erittyy monia erilaisia stressihormoneja. (adrenaliini nostaa sydämen sykettä, hengitys kiihtyy - ja kortisoli nostaa veren sokeripitoisuutta)
• Tilapäistä stressiä keho kestäää hyvin, ja se voi jopa tehostaa kehon puolustuskykyä tarttuvia tauteja vastaan.
• Pitkittynyt stressi ilmenee fyysisinä oireina kuten ruokahaluttomuutena, kuluttaa energiavarastoja ja hidastaa ruuansulatusta.
  
  Fyysiset stressioireet: päänsärky, korkea verenpaine, hikoilu
  Psyykkiset oireet: hermostuneisuus, väsymys, levottomuus, ahdistuneisuus
  Sosiaaliset oireet: ärtynyt käytös, eristäytyminen
  
  
  Stressiä voi hallita monella tapaa; sopiva työmäärä, riittävä lepo, suunnittelu, keskittyminen, voimvavarojen vahvistaminen, monipuolinen ja terveellinen ruokavalio

• Tunnista ajoissa stressi ja uupuminen

Itse koen tietynlaisen stressin mukavana, se motivoi koulutyöhön. Jos on pakko saada joku työ valmiiksi, stressi pakottaa tekemään työn, jotta voi olla sitten huoletta ja työ on tehty.
Joskus stressaaminen menee ylitse, kun juuri ennen nukkumaanmenoa tulee mieleen kaikki mitä pitäisi tehdä, tai mitä pitäisi olla tehty. Tulee mieleen ne asiat, jotka pitäisivät tehdä juuri nyt samantien, mikä saattaa aiheuttaa nukahtamisvaikeuksia. Minun keho reagoi stressiin väsymyksellä ja ärtyneisyydellä. Stressiä lieventää rentoutuminen välillä sekä kavereiden seura. 

Stressi on myös auttaa arvostamaan niitä hetkiä kun ei ole minnekkään kiire ja kaikki työt on tehty. Voi rentoutua täysin, ja se tuottaa mielihyvää.
Stressi on perheessä jakaantunut, sillä jokainen ottaa omalla tavallaan stressin. Minusta luonne vaikuttaa myös stressiin  todella paljon.
 Meillä on firma joka työllistää isoveljeni ja molemmat vanhemmat (äidillä myös toinen työ kunnassa). Äidillä on ollut taipumusta stressaamiseen, mikä johti verenpaineen kohoamiseen. Mutta isällä ja isoveljellä ei ole taipumusta stressata, vaikka tekevätkin aika paljon töitä. He saavat hyvänolon siitä kun työt on tehty ajallaan, ja jos joku jää roikkumaan sen kerkeää tehdä huomennakin. Isoveli veti stressittömänä koko joulukuun, vaikka tekikin 28 päivää putkeen töitä - jolle todellakin nostan hattua. Järjestin sitten hiihtolomalle meille turkin matkan, joten saatiin koko porukka vetää viikon letkeetä!

Itse stressaan välillä koulusta, tulevista ylioppilaskirjotuksista ja koeviikolla stressi pomppoilee huipussaan etenkin jos on vaikeita aineita - paine päästä läpi kaikista, ja helpoista aineista paine saada hyvä numero. Koeviikon loputtua on kuitenkin mukava mennä kavereiden kanssa syömään tai juhlimaan. Joskus myös koirien kanssa pitkän lenkin vetäminen rauhoittaa koeviikon myllerryksen keskellä.