13. LIIKUNTA JA TERVEYS

- Terveysliikkuja pitää omasta terveydestään huolta, esim käy jumppaamassa 3krt viikossa.
- Kuntourheilja tähtää hyvään kuntoon, fyysisiin tuloksiin esim. juoksee joka päivä.
- Kilpa- ja huippu-urheilijat erikoistuvat tiettyyn lajiin, jossa heidän tulee suoriutua mahdollisimman hyvin.

• Lihasten pääasialliset energia lähteet liikunnassa ovat rasvat sekä hiilihydraatit. 
• Glykogeenivarastot voi pienentyä kovassa urheilusuorituksessa, josta voi väsähtää. 
• Proteiinin merkitys pieni, mutta lisääntynyt energian tarve vaatii lisää proteiineja.
• Kun rasvoista ja hiilihydraateista vapautuu energiaa: soluhengitys! -> soluhengitykseen tarvitaan happea -> aerobinen energian tuotanto.
• Happea ei ole riittävästi lihaksissa -> energiaa vapautetaan hiilihydraateista ilman happea - anaerobinen energia
  - raskaat liikuntasuoritukset, lisäenergian saanti
  - hengityksen tai verenkierron avulla ei kerkeä riittävän nopeasti kuljettamaan happea lihaksiin
  - sivutuotteena maitohappo -> laktaatti -> lihasten väsyminen
   - nopeus/kestävyys lajit
  

- Leposyke 50-70 lyöntiä/min

- Kävelysyke 100

- Maksimisyke 220 ->

• Hyväkuntoisilla sydämen iskutilavuus on parempi, sydän pumppaa kerralla liikkeelle enemmän verta, mistä johtuu hyväkuntoisten alhainen lepo ja rasitus syke.
• Keho tuottaa ylimääräistä lämpöä -> hiukoilu
• Nestehukka -> 4-5% kehon painosta
  Lämpöuupumus -> yli 10% kehon painosta
  
• Vammoja esiintyy eniten polvessa, selässä ja nilkassa. ( nyrjähdykset, kolautukset tai ruhjeet)
• Kilpa-urheilu vaarallisinta - kestävyyslajit turvallisempia.
• Liikuntavammoihin liittyy perimä, yksilö, fyysisyys.
  
• Doping on urheilijan suorituskyvyn parantamista kemiallisten tai muiden lääketieteellisten aineiden avulla.
• Dopingilla on pahoja terveysvaikutuksia, fyysisiä ja psyykkisiä - mm. verenpaineen kohoaminen, rytmihäiriöt, finnit, väkivaltaisuus, ahdistuneisuus.